Kun olet remontoimassa kotiasi ja olet tilaamassa remontin urakoitsijalta, tulee urakkasopimus tehdä aina kirjallisesti, vaikka sinällään suullinenkin sopimus olisi osapuolia sitova. Suullisen sopimukseen varaan jätetty sopiminen aiheuttaa usein epäselvyyttä ja erimielisyyksiä siitä, mitä on sovittu ja näitä epäselvyyksiä sitten ratkotaan suurella kuluriskillä ”leivättömän pöydän” äärellä.
Tässä artikkelissa annetaan vinkkejä siitä, mitä ennen remontin aloittamista tulee selvittää sekä mitä tulee ottaa huomioon urakkasopimusta. Artikkelissa käsitellään ainoastaan kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välillä tehtyjä urakkasopimuksia, eikä siten esim. kahden elinkeinoharjoittajan välillä tehtyjä sopimuksia, eikä myöskään sopimuksia, joissa kotitalous palkkaa remonttimiehen työsuhteeseen.
Urakoitsijan taustatiedot, referenssit ja pätevyydet
Urakoitsijan taustatiedot kannattaa selvittää etukäteen jo ennen urakkasopimuksen tekemistä. Selvittää tulee, ettei urakoitsija ole taloudellisissa vaikeuksissa ja että urakoitsijalla on riittävä osaaminen tehtävään työhön. Yritys- ja yhteisötietojärjestelemän kautta pääsee tarkastamaan esimerkiksi, onko urakoitsijalla maksamatonta verovelkaa. Mikäli yrityksellä on paljon maksamattomia veroja tai muita maksuja tms. voi vaarana olla urakoitsijan konkurssi. Urakoitsijan taloustietoja saa tilattua luottotietoja ylläpitäviltä yhtiöiltä.
Tarkistaa tulee myös, onko urakoitsija arvonlisäverovelvollisen rekisterissä eli (ALV-rekisterissä) sekä ennakkoperintärekisterissä. Tämä on edellytys myös sille, että voit hakea kotitalousvähennystä. Nämä selviävät myös ytj-fi:stä.
Mikäli olet tilaamassa kylpyhuoneremonttia, on suositeltavaa tarkistaa, että urakoitsijalla on voimassa oleva VTT:n myöntämä vesieristyssertifikaatti. Urakoitsija, jolla VTT-sertifikaatti on, on suorittanut VTT:n asettamat kirjalliset kokeet sekä käytännön osaamisen näyttökokeet hyväksytysti. VTT:n sertifioimalla vedeneristäjällä tulee olla työkokemusta vähintään 18 kuukauden ajalta rakennusalalta. Mikäli urakoitsijalla on tämä sertifikaatti voimassa, kertoo se tarvittavasta osaamisesta ja taidosta märkätilojen remontoimiseen. Sertifikaattien haltijoista pidetään rekisteriä, johon pääset tästä. Kannattaa myös huomata, että sertifikaatti on aina henkilökohtainen eli se ei siis ole yhtiökohtainen.
Mikäli remonttiin kuuluu sähkötöitä, tulee tarkistaa, että sähkötöiden tekijällä on sähköurakointioikeudet tehdä sähkötöitä. Tämän voi tarkastaa Tukesin ylläpitämästä julkisesta rekisteristä.
Urakoitsijalta kannattaa pyytää selvitystä aiemmista remonttikohteista eli urakoitsijan referenssit. Lisäksi on hyvä ottaa yhteyttä ja kysellä kokemuksia urakoitsijan aiemmilta asiakkailta. Mikäli urakoitsija on aiemmin tehnyt useita vastaavanlaisia remontteja, kertoo se mm. urakoitsijan ammattitaidosta kyseisenkaltaisten remonttien tekemiseen.
Sopimus kirjallisesti ja sopimusehdot:
Urakkasopimus tulee aina tehdä kirjallisesti ja usein kannattaakin vaatia, että sopimuksen teossa käytetään valmiita alalla yleisesti noudatettavia hyväksyttyjä sopimuspohjia sekä sopimusehtoja. Rakennusalan töitä koskevat yleiset kuluttajasopimusehdot RYS-9 1998 (soveltuvat käytettäviksi urakoitsijan ja kuluttajatilaajan välillä tehtävissä rakennusurakkasopimuksissa, joiden arvonlisäverollinen urakkahinta on noin 10.000 euroa tai enemmän) tai REYS-8 1995-sopimusehdot (soveltuvat, jos urakan arvonlisäverollinen hinta on alle 10 000 euroa).
Sopimusehdot ovat Kattoliitto ry:n, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n, Suomen Maalarimestarimaalariliitto ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n yhteistyössä laatimat. Nämä sopimusehdot ovat kuluttaja-asiamiehen tarkastamat ja hyväksymät.
Remontin hinta, materiaalikustannukset sekä laskutusperusteet:
Remontin hinnoittelussa tulee sopia tarkoin, onko kyse urakkahinnasta vai tuntitöistä. Tyypillinen sopimuksen tekemisen jälkeinen riitely liittyykin yleensä siihen, onko sovittu urakka- vai tuntityöstä ja mitä ylipäätään maksuista on sovittu.
Mikäli on sovittu urakkahinnasta, sopimukseen tulee tarkoin kirjata, mitä töitä ja materiaaleja tämä urakkahinta pitää sisällään. Urakkahinta on sovittu kiinteä hinta, jota urakoitsijan ei tarvitse alittaa, mutta se ei saa ylittyä. Urakoitsija on velvollinen tekemään urakkahintaan luetellut työsuoritteet sekä hankkimaan sopimuksessa yksilöidyt tarvikkeet. Muiden, kuin sovittujen töiden ja tarvikkeiden osalta urakoitsijalla on oikeus saada erillinen korvaus, jonka määräytymisperusteet urakkasopimuksessa yleensä sovitaan eli puhutaan niin sanotuista lisätöistä.
Mikäli työ laskutetaan tuntitöinä, tulee pyytää arvio tuntimäärästä ja kirjata se sopimukseen. Työtuntiarvion osalta tulee sopimukseen myös kirjata onko kyse sitovasta vai suuntaa-antavasta hinta-arviosta. Sitovaa hinta-arviota urakoitsija ei saa ylittää kuin 15 %:lla, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu. Suuntaa-antava hinta-arvio ei sido urakoitsijaa, jos tällaisesta on sovittu. Mikäli työn kuluessa havaitaan, että hinta nousee huomattavasti ennakoitua suuremmaksi, on urakoitsijan kuitenkin ilmoitettava tästä tilaajalle.
Lisäksi tulee sopia siitä, kumpi osapuoli hankkii tarvittavat materiaalit sekä työntekemisessä käytettävät työvälineet. Mikäli urakoitsija hankki materiaalit, on sovittava materiaaleista veloitettavasta hinnasta, mikäli kyse ei ole urakkahinnasta ja materiaalit eivät kuulu urakkahintaan. Usein on käytännön syiden vuoksi suositeltavaa sopia siten, että urakoitsija hankkii tarvittavat materiaalit, koska silloin hän myös vastaa materiaalien oikeasta määrästä ja että ne saapuvat ajallaan. Luonnollisesti urakoitsija lisää tarvikkeisiin oman katteensa, mutta toisaalta urakoitsijalla on usein oikeus tukkualennukseen.
Usein varsinkin vanhojen talojen remontoinnin yhteydessä tulee eteen yllätyksiä kuten kosteusvaurioita, joita urakoitsija ei ole yleensä voinut ottaa huomioon urakkahintaa sopiessa. Tällaiset työt tehdään yleensä lisätöinä, joiden tekemisestä tulee sopia etukäteen tilaajan kanssa. Urakoitsija ei siis voi toimia siten, että urakoitsija tekee nämä lisätyöt omin päin ja laskuttaa niistä jälkikäteen tilaajaa. Urakoitsijan pitää etukäteen sopia lisätöiden tekemisestä tilaajan kanssa. Näistä on hyvä sopia myös kirjallisesti. Usein lisätöiden tekeminen myös edellyttää etukäteissuunnittelua siitä, millä tavalla lisätyöt toteutetaan, milloin tulee laadittavaksi erillinen korjaustapasuunnitelma.
Remonttia ei kannata maksaa etukäteen, vaan maksusuoritusten tulee noudattaa remontin valmiusastetta. Viimeisen maksuerän osalta, kannattaa sopia, että loppulasku maksetaan vasta kun työt on kokonaisuudessaan tehty ja tilaaja / tilaajan edustaja on tarkastanut työn tuloksen ja sen, että lopputulos vastaa sitä mitä on sovittu.
Aliurakoitsijat
Sopimuksessa tulee huomioida myös tarvittavat aliurakoitsijat kuten sähkö- ja putkimiehet. Aliurakoitsijoiden osalta sopimuksessa tulee mainita yritys/nimi- ja yhteystiedot sekä tieto siitä, mihin osaan tilattua työtä aliurakoitsijaa käytetään. Pääsääntöisesti aliurakoitsijan työt sisältyvät pääurakan hintaan ja pääurakoitsija vastaa käyttämiensä aliurakoitsijoiden työsuoritteesta. Jos kuitenkin pääurakoitsija menee konkurssiin tms. voi tilaajalla olla oikeus kääntyä aliurakoitsijan puoleen, mikäli aliurakoitsijan tekemässä työssä on virhe.
Remontin viivästyminen ja viivästyksen seuraamuksista sopiminen:
Sopimukseen tulee kirjata myös se, milloin remontin tulee valmistua. Mikäli remontin valmistuminen viivästyy urakoitsijasta johtuvasta syystä, tilaaja voi vaatia viivästymisestä hyvitystä. Sopimuksessa kannattaakin sopia mahdollisista hyvityksestä viivästystilanteissa.
Mikäli sopimukseen sovelletaan edellä mainittuja valmiita sopimusehtoja (RYS-9 1998 tai REYS-8 1995), on niissä valmiina ehdot tilaajan oikeudesta saada urakoitsijalta vakiokorvausta viivästyksestä. Tilaajalla voi olla oikeus saada vakiokorvauksen lisäksi myös vahingonkorvausta vakiokorvauksen määrän ylittävistä vahingoista. Vahingonkorvausta saadakseen tilaajan tulee näyttää toteen hänelle aiheutunut vahinko ja sen määrä. Vakiokorvauksen saaminen ei edellytä velvollisuutta esittää näyttöä todellisista aiheutuneista euromääräisistä vahingoista.
Tilaajalla voi olla joissakin tapauksissa oikeus myös purkaa urakkasopimus urakoitsijan viivästyksen vuoksi, jos viivästyksestä aiheutuu tilaajalle olennaista haittaa, eikä muuta seuraamusta voida pitää tilaajan kannalta kohtuullisena.
Kuluttajatilaajan ja urakoitsijan väliseen sopimukseen sovelletaan myös kuluttajansuojalakia (mm. luku 8 eräät kuluttajapalvelussopimukset), jossa on säädökset myös seuraamuksista palveluksen viivästymisestä (oikeus pidättyä maksusta, tilaajan oikeus vaatia sopimuksen täyttämistä, sopimuksen purku sekä vahingonkorvaus).
Vakuutukset
Urakkakohteen palo- ja vahinkovakuuttamisesta sovitaan urakkasopimuksessa tapauskohtaisesti erikseen. Jotta asiasta ei jälkikäteen ole epäselvyyttä, kannattaa sopia ja selvittää kumpi, tilaaja vai urakoitsija, vastaa tarvittavien vakuutusten hankkimisesta sekä selvittää, mitä vakuutuksia työsuoritteen tekemiseen tarvitaan.
Kannattaa myös varmistaa, että urakoitsijalla on voimassa oleva vastuuvakuutus sekä pyytää tästä urakoitsijalta kirjallinen vakuutusyhtiön antama vakuutustodistus.
Tarvittavat luvat ja ilmoitukset taloyhtiölle
Jos asut omakotitalossa, ennen remontin aloittamista tulee selvittää, täytyykö remontille hankkia rakennusvalvontaviranomaisen lupa (kuten rakennuslupa tai toimenpidelupa). Nämä asiat selviävät kunnan rakennusvalvonnasta.
Mikäli asut asunto-osakeyhtiössä, sinun tulee tehdä kirjallinen ilmoitus tarvittavine liitteineen remontista etukäteen asunto-osakeyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle sekä saada hallituksen lupa remontin aloittamiseen.
Myös asunto-osakeyhtiön osakkaan huoneistossaan teettämään remonttiin voidaan tarvita rakennusvalvontaviranomaisen luvan. Jos lupa tarvitaan, taloyhtiön tulee se hakea tai vaihtoehtoisesti taloyhtiö voi valtuuttaa osakkeenomistajan (eli remontin teettäjän) luvan hakemaan. Remontin teettäjänä vastaat itse luvan hakemisen kustannuksista.
Remontin valvonta
Varsinkin isompien remontin etenemistä tulee valvoa, ja tähän kannattaa palkata ulkopuolinen valvoja, etenkin jos kyse on isommasta ja kalliimmasta remontista. Mikäli asut asunto-osakeyhtiössä, asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiöllä on oikeus valvoa remonttia ja yhtiön on huolehdittava siitä, että valvonta on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla järjestetty. Taloyhtiö usein vaatiikin, että remontin valvonnan suorittaa ulkopuolinen valvoja. Remontin tilannut osakkeenomistajan vastaa tarpeellisista ja kohtuullista yhtiön valvontakuluista.
Jos sinulla heräsi lisäkysymyksiä, varaa aika maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaamme, niin jutellaan lisää. Neuvonnassa sivua auttavat kokeneet asunto- ja kiinteistöoikeuteen perehtyneet lakimiehemme.
Varaa aika
Jos haluat apua reklamaation laatimiseen tai vastauksen laatimiseen saamaasi reklamaatioon, löydät verkkokaupastamme kiinteähintaiset palvelumme
Tutustu verkkokauppaan
Viimeisimmät kommentit